Uiva koira ja muita kesän iloja

Viime viikko oli ihan hurjan kiireinen! Bloggaaminenkin jäi ihan kokonaan, niinkuin kaikki kotihommatkin. Lauantaiaamuna minä kuitenkin siivosin, pesin 3 koneellista pyykkiä ja latasin tiskikonetta pariinkin kertaan. Ulkoilla ollaan silti ehditty ja nämä ihanat kesäiset ilmat suorastaan vaativat sitä ja silloin voikin kaikesta kamalan tylsästä, niinkuin siivoaminen, helpommin luistaa!
Viime viikolla hoidin asioita kesää varten, kävin pankissa, shoppailin pojan kanssa, osallistuin luokkaretkelle ja pääsin delfinaarioon, lenkkeilin, söin pari kertaa ulkona ja vietin aikaa rakkaiden kanssa ja saimmepa me yövieraitakin. Ihanaisen A:n kanssakin ehdittiin tavata, ihana, ihana Ystävä!

Tänään olimme kaikki koolla juhlimassa äitienpäivää (joo, luit oikein. Meillä jäi oikeana viikonloppuna kaikilta se väliin) ja äitini syntymäpäivää. Makasiinissa kävimme pizzalla ja sen jälkeen menimme kakulle Antin rantaan. Siskon mies piti pojalle golf-sulkeiset ja taisi aiheuttaa jonkinlaisen kipinän... Lapselle siis, äidin hermoille golf on ihan kauheasti liian hidasta :)

Illalla kävimme Mikin ja pojan kanssa venerannassa kokeilemassa uskaltaisiko koiruus uimaan. Poika ei uskaltanut, mutta koira teki pienen lenkin. Iltapalaksi pojan kanssa syötiin siipiä ja palat eilistä raparperipiirakkaa. Vaniljajätskillä tietty!

Tein minä jotain ennenkuulumatontakin! Minä inhoan oranssia, mutta ostin oranssin kynsilakan. Josta, yllätys yllätys, pidän oikein kovasti!! Näyttää tosi kivalta ruskettuneessa kädessä. Mun kynnet ovat minun mielestäni nyt liian pitkät värilliselle lakalle, mutta en ehtinyt niille ennen tämän päivän juhlallisuuksia tekemään muuta kuin lakkaamaan. Minä suosin Mavalan lakkoja pienen pullokokonsa ja valikoiman suuruuden vuoksi. Minulla on lähes aina kynsilakkaa ja tykkään vaihdella kovasti värejä. Siksi juuri pieni pullo on hyvä! Ranskalaisesta manikyyristä tykkään myös kovin ja saattaa mennä pitkiäkin aikoja, ettei kynsissäni ole väriä ollenkaan vaan valkoiset tipit. Yleensä minun värivalokoima on aika hillitty, mutta täytyy sanoa, että jostain kumman syystä tykästyin näinkin räväkkään! Liekö ikä vai muuten vain tämä yleinen muutoshakuisuus...
Lakka on siis Mavalan sävy 72, Nice. Kuvassa näkyvä kelloni on syntymäpäivälahja 10 vuoden takaa ja ihana rannekoru, jossa on vaaleanpunaiset helmet, on muutaman viikon takaiselta Porvoon matkalta.
Huomenna alkaa viimeinen työviikko ennen kesälomaa!! Oikein mukavaa :)

Nähdään rakkaat, Jenny