valkoista sisustamista, kirpparilöytöjä ja unelmia

torstai 29. elokuuta 2013

Vauvan tuoksua

Viikko sitten ystäväni sai kolmannen poikansa 1,5 kk etuajassa. Pääsin tänään kurkistamaan poikaa, pientä apinan poikasta :)
 Pikkuinen voimistuu päivä päivältä ja päässee huomenna teho-osastolta osastolle. Minä en ole ikinä noin pientä vauvaa nähnyt. Suloista nukkaa olkapäillä ja ranne minun peukaloni vahvuinen.

Sairaalassa vierailun aikana olin saanut viestin, että serkkuni poika oli syntynyt tänään! Täysiaikaisena ja hienoin mitoin. Lähipiiriin on tulossa tällä tietoa vielä 3 vauvaa talvella, saan nuuhkutella näitä pieniä ihmisen alkuja vielä monet kerrat!

Syksyn tulo on selvästi jo ilmassa aistittavissa. Eilen aamulla kuvailin hienoja helminauhoja.
 
Nähdään rakkaat, Jenny

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Baarijakkara

Toisen roska on toisen aarre. Minä löysin taas tällaisia "roskia" ja kerroin käsistään kätevälle enolleni suunnitelmani. Hän kertoi sen olevan helppo homma ja hänellä oli välineetkin valmiina. Suunnittelu minä, toteutus eno.
Jalkaosasta kukaan ei osannut kertoa mitään, mutta penkki on hevosvetoisen niittokoneen. Penkin jalasta löytyikin vielä mustia jouhia. Musta on ihanaa, kun esineellä on historia!
Ei minulla baaria ole, mutta nyt on baarijakkara :)
Hioin suurimmat ruosteet pois teräsharjalla ennen harmaata pohjamaalia. Hetken jo mietin laittavani ruosteisen tuolin pintaan vain värittömän lakan, mutta halusin tuolista kuitenkin kiiltävän mustan. Pohjamaalia laitoin kaksi kerrosta.
Leikkasin sabluunan tavallisesta kopiopaperista ja suihkuttelin ensin harmaalla ja päälle huolimattoman epätasaisesti valkoisella maalilla numeroinnin istuimeen.
Ensi viikolla laitellaan ripsiä kuntoon ja Ärrämurunen muuttaa kesälaitumelta takaisin kotitallille Y:n kanssa. Kaikella tapaa palailemme siis arkeen. Ensi viikolla on myös virallisesti syksyn ensimmäinen päivä. Minä nautin sateesta, viileydestä ja pimeästä. Ja ihan pikkuisen vilkuilen jo Joulun suuntaan :)

Nähdään rakkaat, Jenny

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Hämeenpuistosta ja sateenvarjoista

Ihanainen antiikki-sisustustapahtuma oli taas pullollaan upeita, vanhoja ja uusiakin aarteita. Olimme S:n kanssa onneksi hyvissä ajoin puistossa ja ehdimme tehdä "pakolliset" 2 kierrosta juuri ennen sateen alkua. Eka kierros on nopea tsekkaus ja toinen on perusteellinen tutkimuskierros. Mitä kaikkea mukaan olisi lähtenytkään, jos olisi tuhansia euroja ylimääräistä! Minä ostin kuitenkin tällä kertaa kekseille peltisen rasian ja kauan himoitsemani ruskean lampaantaljan. Iso, ihana ja pitkäkarvainen. Eräs pieni mustamakkara omi sen päikkäripaikaksi heti :)
 Ja kun maalta kaupunkiin asti lähdimme, käytiin tietysti myös syömässä hyvin ja tutustumassa Anna-Stiinan liikkeeseen, joka avasi ovensa nyt Pinsiön Antiikki-kahvilan lisäksi Tampereen keskustassa. Sieltäkin nappasin muutaman kuvan. Etenkin ihastuin myyntipöytään, joka ei kuulemma kuitenkaan ole myytävänä!
 
I.H.A.N.A
Ihana lampaantalja muistuttaa aika paljon karhua :) Mikki ei meinannut antaa sitä ollenkaan pois!
 
 
Minä olen sateenvarjo- ja kumisaapaskeräilijä, niin hölmöltä kuin se kuulostaakin! Mä en kertakaikkiaan pysty vastustamaan niitä! Nyt olen hiukan saanut hamstrailua kuriin, vielä viime kesänä minulla oli 6 sateenvarjoa ja 8 kumisaappaat. Nyt on enää 3 kumpparit ja 2 varjoa. Tuon mustan kanssa liikkuessani joku aina kysyy mistä sen olen hankkinut :) Sateenvarjot ovat Lisbeth Dahlin ja kumpparit Hunterin (maailman parhaat jalassa!!).
Sipuli
 
Kaivelin alkavan syksyn innoittamana kutimet kaapista ja tein itselleni kaulurin. Tänään on kuitenkin ollut aika lämmin päivä, joten käyttöönottoa joudun siirtämään hiukan myöhemmäksi.
Aamulla sain hiukan huolestuttavan viestin ystäväni mieheltä. Heidän pikkuinen poikansa päätti syntyä tänään 21.8, melkein puolitoista kuukautta etuajassa. Tietoja sairaalasta äidin ja vauvan voinnista onneksi satelee minulle tiuhaan! Ja minä menin heti lastenvaateliikkeeseen ostamaan pikkuruisen potkupuvun uudelle tulokkaalle. Toivon pääseväni huomenna kurkistamaan poikaa ja halaamaan tuoretta, nyt kolminkertaista äitiä!
 
Nähdään rakkaat, Jenny




perjantai 16. elokuuta 2013

Cronut & applepie

Perjantai-ilta tarkoittaa usein leipomishommia Jennyn talossa. Tänään päätin kokeilla jotain, johon newyorkilaiset ovat nyt kuulemma täysin hullaantuneita. Yhteen kioskiin, jossa niitä myydään, saattaa olla 200m jono! Nämä koukuttavat leivonnaiset ovat cronutseja, siis croissantin ja donitsin risteytys.
 
 
Tee näin: osta valmista croissant-taikinaa ja painele 2 levyä päällekäin. Taita se sitten vielä puoliksi (pitkittäin) ja paina lasilla tai pyöreällä muotilla taikinasta lätty. Tee pyöreällä piparkakkumuotilla keskelle reikä. Paista öljyssä/munkkirasvassa munkkien tapaan. Nosta talouspaperin päälle "kuivumaan". Anna jäähtyä. Koristele suklaalla, nonparelleilla, sokeri-kanelilla tai tomusokeri-maito seoksella. Muutaman leikkasin halki ja laitoin väliin vaniljakastiketta. Netti on juuri nyt täynnä cronut-ohjeita, joten sieltä vain kurkkimaan vinkkejä syksyn the herkusta!
Jämätaikinasta paistelin solmucroissantteja.
 
Tein vielä omenapiirakan uusista omenoista. Tämä vanha ohje on ollut äidillä vuodesta 1986 ja meillä on tehty sitä niin kauan, kuin minä muistan. Takuu varma ohje ja ihana marenki-unelma!
 
Italialainen omenatorttu
 
pohja:
125g margariinia
vajaa desilitra sokeria
 (minä kokeilin nyt ensimmäistä kertaa Steviaa)
2,5dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
3 keltuaista
Sekoita aineet keskenään vaivaamatta.
 
täyte:
7-8 keskikokoista hapanta omenaa
1dl sokeria
1 sitruunan mehu
(1dl rusinoita)
Paloittele omenat lohkoiksi. Sekoita aineet kattilaan ja anna hiljalleen kiehua, niin että omenat pehmenevät.
 
marenki:
3 valkuaista
vajaa 1 dl sokeria
Laita valkuaiset ja puolet sokerista kulhoon ja vatkaa. Lisää loput sokerista pikku hiljaa marenkiin samalla vatkaten.
 
Painele pohjataikina piirakkavuokaan ja lisää omenalohkot päälle. Paista 200 asteessa n.20 minuuttia. Ota piirakka uunista ja kuorruta marengilla. Levitä lastalla tai pursota. Pienennä uunin lämpötila 175 asteeseen ja paista piirakkaa vielä n.15 min., kunnes marenki on kullanruskeaa.
 
Omenapiirakka on jo hyväksi havaittu, mutta mun mielestä nuo cronutit ei nyt ihan mielettömiä olleet. Kivan rapea pinta ja mukavasti yhteen sopivat sokeri-kaneli ja vaniljatäyte. Eikä todellakaan mikään kevyt herkku! Poika sensijaan kommentoi "ihansikahyviä"!
 
Ensi postauksessa näette mun uusimman aarteen! Mutta nyt menen nukkumaan, että jaksan huomenna herätä ajoissa ja lähteä ystävän kanssa Hämeenpuiston ihanaan sisustustapahtumaan!
 
Nähdään rakkaat, Jenny



torstai 15. elokuuta 2013

Kirppisjakku

Iloitsen puoli-ilmaisista kirppislöydöistä aina enemmän, kuin kaupasta täydellä hinnalla ostetuista jutuista! Viime kirppukierroksella ostin tämän suloisen jakun. Tuoksui pesuaineelle, oli ehjä, ei tahroja ja hinta 1 kokonainen euro! Huippua! Ja tarpeeseen tämä tuli, tällä viikolla on ollut ihan hirmuisen syksyinen ilma. Vettä on satanut koko viikon vaihtelevasti, viime yönä tuli niin lujaa, että pelkäsin katon antavan periksi. Aamulla tuulen seurana lenteli keltaisia lehtiä. Ja joo, sammakot ovat siirtyneet ojista minun tielleni, yäk!
Jalassa lempparifarkut ja -kengät. Alimmassa kuvassa lempparikenkien aiheuttamat rusketusrajat :)
Huomenna onkin lempipäiväni perjantai ja lauantaina Hämeenpuiston sisustus-ja antiikkitapahtuma!

Nähdään rakkaat, Jenny

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Pizzaa ja pusuja

Meillä vietettiin viimeistä päivää ennen töiden ja koulun alkua herkutellen. Käytiin koko meidän väen kanssa Pizzeria Makasiinissa syömässä pizzat. Päivitettiin samalla siskojen kuulumiset ja suukoteltiin lapset. Illalla tein vielä suklaapusuja itse.
Varmoja syksyn merkkejä töihin menon lisäksi ovat tammenterhot, krysanteemit portaiden pielessä ja sukkien käyttöönotto :)
Kummitädin kulta sylissä
 
Suklaapusut ennen uuniin menoa
 
Valmis!
 
 
Osaankohan minä käyttää herätyskelloa enää? Huomenaamuinen herätys hiukan jännittää...
 
Iloista viikon alkua! Jenny
 
 
P.S. Suklaapusuihin käytin pohjaksi valmiita kaurakeksejä. Pursotin päälle 3 munan valkuiset sokerin, kaakaojauheen ja vaniljasokerin kanssa kovaksi vaahdoksi vatkattuna. Paistoin uunissa 15 min 150 asteessa. Sulatin yhden Fazerin sinisen suklaalevyn ja sekoitin ruokalusikallisen voisulaa ja ruokalusikallisen öljyä suklaan sekaan. Sitten dippasin pusut suklaaseeen ja nostin jääkaappiin lepäämään. Ihan kamalan hyviä :)