valkoista sisustamista, kirpparilöytöjä ja unelmia

tiistai 30. lokakuuta 2012

Penkki

Saanko siis esitellä; yli 100 vuotta (mitä luultavammin 120v.) vanha valtamerilaivan kansipenkki. Minun uusin aarteeni! Kuvina näin ja saattepa niitä varmasti jatkossakin, niin hurmaantunut olen tähän "hirveään rotiskoon" - kuten isäni sitä huvittuneena nimitti:)
Vaaleanpunaisten ruusujen seuraksi penkki sai pastellinsävyisen tilkkupeitteen ja tyynyt. Kohta ne vaihtuvat Jouluisenpiin ja luulenpa, että Nisse pariskuntakin tähän piakkoin istahtaa.
 
Nähdään rakkaat, Jenny
 
 
P.S. Reilusti yli 20 000 käyntiä Jennyn talossa, huikean ihanaa!!

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Syntymäpäiväviikonloppu

Pojan synttäreitä juhlittiin koko viikonloppu. Eilen kyläilivät mummi ja ihanainen A kummipoikani kanssa. Tänään tulivat siskoni perheineen, isopappa ja isäni.
Ihanassa talvisäässä juhlimme herkuilla, kynttilöiden loisteessa. Lahjat tulivat tällä kertaa "ruskeissa kirjekuorissa" New Yorkin matkaa varten, mutta halusin kipaista näyttämään teille tämän yhden lahjan, jonka poika sai papaltaan. Ja on siihen nyt kovin tykästynyt.
Niihin muihin, jo edellisessä postauksessa lupaamiini juttuihin palaan ensi viikolla. Rentouttavaa sunnuntai-iltaa Sinulle!! Mä nappaan vielä palan juustokakkua (ja vähän suklaata) ja lähden Tanssimaan Tähtien kanssa!

Nähdään rakkaat, Jenny

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Ensimelkeinlumi!

Huoh, kisaviikosta selvitty hengissä! Paljon oli taas hommia, paljon tuli univelkaa. Paaaaljon ihania ihmisiä ja hienoja hevosia ja voiton- ja onnistumisen riemua. Hiukan pettymyksiäkin. Yksi valitettava hevosenselästä putoaminen.
Minä rakastan kisojen järjestämistä kaikkine haasteineen! Väitän olevani parhaimmillani haastavissa tilanteissa. Tosin unta tarvitsen minäkin:) Joka ilta olen "sammunut" jo ennen iltakymmentä, hyvin epätyypillistä minulle - yökukkujalle!


Sitten niitä tämän vuoden ensimmäisiä: ensimelkeinlumi satoi tiistai-keskiviikkoyönä! Siksi melkein, että räntäähän se oikeasti oli, mutta ihan hetken aamusella olivat tienpientareet valkoisena. Ja siitäkös minä olin riemuissani, vaikka koko päivän melkein sitten satoikin vettä. Eikä edes melkeinvettä:)
Ensimmäisen Jouluruusun ostin tänään. Niihin pystyn laittamaan rahaa melkoisia summia vuoden lopussa! Ja muihinkin Joulukukkiin, mutta hyasintit ja amaryllikset säästän hiukan lähemmäs Joulua.
Ensimmäiset Joululehdet ilmestyivät eilen. Kaikkihan minä sitten ostin. Ja ostan ne, jotka eivät ole vielä ilmestyneet! Oikein odotan Joululehtiä! On ihanan rentouttavaa uppoutua sänkyyn lehtien kanssa imuroimaan ideoita.


Poika sai köksän kotitehtäväksi tehdä kotona pääruoan ja jälkiruoan. Syyslomalla söimme näitä herkkuja, tuloksen näette myöhemmin. Ensimmäinen pojan omatekemä ateria.
Myöhemmin näytän myös Vatikaanin tuliaiseni sekä upean yli 100-vuotiaan aarteeni (josta kerroin jo aiemmin). Ja myös ripauksen punaista, joka tuli meille Jouluksi. Ihan oikeaa punaista, jota en jostain syystä millään voinut vastustaa...

Nähdään rakkaat,  Jenny

maanantai 15. lokakuuta 2012

Kisaviikko

Tämä viikko ei ole ainoastaan kisaviikko, vaan myös minulla ja pojalla syyslomaa!
Minun syyslomastani ei kylläkään voi puhua, sen verran tuottavat töitä FEI-kisat!
Tosin pidän kisajärjestelyistä kovasti ja parhaimmillani olenkin haastettuna:)
Kisat työllistävät nyt sen verran paljon, että Jennyn Talo hiljenee muutamaksi päiväksi. Palaan sitten rutistuksen jälkeen täysin rinnoin odottelemaan ja fiilistelemään Joulua:)
 
Kisastressiä itselleen keräävä Jenny

lauantai 13. lokakuuta 2012

Keittiöhaaste

Sain jo jokin aika sitten Riitalta keittiöhaasteen. Melkein sen unohdin, kovin tyypillistä minulle:/ Eipä tiennyt Riitta millaisen nukkuvan leijonan herätti:) Keittiö ihan kokonaisuudessaan on minun todellinen murheenkryynini. Sen haluaisin räjäyttää taivaan tuuliin ja tehdä ihan kokonaan uuden! Järkevämmän, toimivamman, romanttisemman, ihanamman! Sen sijaan, että alkaisin nyt vaahtoamaan mikä kaikki siinä on vikana, laitan kuvia ja kuvina haaste olikin. En kylläkään isoja linjoja, vaan pieniä yksityiskohtia. Isot kokonaisuudet melkeinpä suututtavat, ainakin harmittavat meidän keittiössämme! Ja se, ettei minulla vieläkään ole sitä skafferia!!
Mausteita, tee-laatuja, korppuja
 
Meidän keittiön pöytä on vanha ovi. Nyt minulla on Rokokoo-tuolit, mutta ennen niitä minulla oli 6 erilaista valkoista tuolia pöydän ympärillä. Takana näkyvät ällömöllömäntyportaat! Minun ruokakomeroni paikalla!
 
Huh, selvisin hengissä:)
 
Nähdään rakkaat, Jenny


torstai 11. lokakuuta 2012

Milavida-vihdoinkin

Kesällä Hämeenpuistossa, Tampereella järjestettiin antiikki-sisustustapahtuma. Ihan pakahduttavan ihana tapahtuma. Silloin jo ilmeisesti useampikin meistä esitti toiveen samanlaisesta Joulutapahtumasta ja nyt tämä puuhakaksikko on sellaista järjestämässä! Vihdoinkin saamme ihanan joulutapahtuman lähelle! Merkatkaahan kalentereihin 8.12.2012! Tapahtuman kuulumisia voi lukea facebookista: Milavida, jouluinen antiikki-sisustustapahtuma. Mä niiiiiin en malta odottaa!

Nähdään rakkaat, Jenny

P.S. Jos tuo isomummuni senkki on suurin aarteeni, niin tänään hain kotiin toiseksi suurimman! Siitä myöhemmin lisää:) Sen verran voin nyt jo paljastaa, että se on reilusti yli 100-vuotias ja kuulunut valtamerilaivaan.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Kaksi lahjaa

Hihiii!! Salaiselta Jouluystävältäni tuli eilen ensimmäinen paketti! Tosin minä sain sen vasta tänä aamuna, kun eilinen heppakokous venyi niin pitkään, että kotiin päästyäni painelin melkein suoraan sänkyyn. Tänä aamuna sitä kuvatessani ja avatessani meinasin sitten myöhästyä töistä:) Mutta ei olisi paljon parempaan aikaan voinut saapua tämä arjen piristäjä - alkaa jo kisakuume hiukan nousta!
Paketti oli hiukan kärsinyt matkalla meille, mutta se ei haitannut, koska paperi ja naru lähtivät aika nopeasti roskiin:)

Paketissa oli saatekortti (ihana kortti, kaunis käsiala), tuikkuja (muovisessa "kuoressa" jei), suklaata (arvatkaas mitä minä söin aamiaiseksi:)) ja pellavainen pesukinnas (pääsee käyttöön tänään!). Vallan ihanaa!! Tämä on kyllä varsin kiva idea, tämä salainen ystävä!!

Toisenkin lahjan sain tänään. Hurjan ihana sekin! Siinä olemme minä (Jemmy:)) ja Nallunutturainen käsikkäin. Ja "me tykätään toisistamme, ku meillä on syrämet päitten päällä". Niin suloista!
Nähdään rakkaat, Jenny

lauantai 6. lokakuuta 2012

Terapiaa

Minun vuoroni tehdä aamutalli. Pitkästä aikaa ihana, sateeton aamu!! Jopa aurinko näyttäytyy meille. Hommat tehtyäni jäin aidalle istuskelemaan. En tiedä montaakaan asiaa, joka rentouttaisi yhtä hyvin, kuin hevosten tyytyväinen, tasainen heinien rouskutus! Välillä joku päristää ja Ärrä käy tökkäämässä minua polveen turvallaan "rapsuta mua". Sillä hetkellä ei ole huolia eikä murheita.
Kotiin päästyäni nautiskelen myös äärimmäisen rentouttavia, pojan tekemiä suklaamuffinsseja:) Ihanaa, että pojalla on alkanut köksä!!
Minä ummistan silmäni auringon paljastamilta likaisilta ikkunoilta ja lähden päivän rientoihin:)

Nähdään rakkaat, Jenny

P.S Tervetuloa matalaan majaani uudet lukijat!!

tiistai 2. lokakuuta 2012

Ajatuksia...

Huomioita, ajatuksia ja tunnelmia
lokakuun
alussa
 
 
Puut loistavat keltaisena. Punaista ei juuri näy. Mielestäni viime syksynä puut olivat punaisempia. Voin olla väärässäkin...
 
 
Kynttilöitä ei voi koskaan olla liikaa. Laskin, että meidän olohuoneessa on 51 paikkaa kynttilöille.
Oho:)
 
 
En halua muistella koiramme Sasan lopetuspäivää, vaan sen sijaan syntymäpäivää, joka on 4.10. Se on myös maailman eläinpäivä. Ainakin yksi kynttilä syttyy siis parin päivän päästä Sasalle.
 
 
Huomaan usein ikävöiväni ja muistelevani mummia.
 
 
Kesän jälkeen haluaa olla kotona. Se on kai ihan luonnollista, kun kesällä menoja on niin paljon.
 
 
Sisustus muuttuu syksyisin ja keväisin eniten. Juuri nyt meidän vaaleanpunainen muuttuu vanhan roosan ja marjapuuron väreihin. Vaaleansininen vaihtuu valkoiseksi. Se tulee vaistomaisesti sen kummemmin miettimättä. Kiteyttää voisi, että meillä on talvikuukausina valkoista ja kesällä pastellin sävyjä.
 
 
Joskus tykkään siitä hassusta ponistani niin paljon, että koskee <3
 
 
Olen onnellinen tästä ympärilläni olevasta seesteisestä elämästä. Vuosi oli melkoista myllerrystä läheisilläni ja itselläni, nyt näyttää elämä asettuneen uomiinsa.
 
 
Lukisin pojalle kovin mielelläni satuja! Aika tulee useimmiten vastaan, tulemme harrastuksista niin myöhään. Näin syksyisin varsinkin lukisin lempisatuamme Marikki, katso lunta sataa!
 
 
Uskon siihen, että asioilla on tapana järjestyä ja kaikella on jokin tarkoitus.
 
 
 
Kuuntelen jo automatkoilla salaa Joululauluja. Sellaista englanninkielistä einiinjouluista CD.tä. Ei siis mitään Nissepolkkaa tai Joulupuuta vielä.
 
 
 
 
Aloitin tyttöhömppä-kirjan lukemisen eilen, enkä meinaa malttaa laskea sitä käsistäni. Joskus on ihana uppoutua maailmaan, missä osataan sanoa juuri oikeat sanat ja kaikki päättyy aina hyvin!
 
 
 
FEI-kisoihin on nyt 3 viikkoa. Pienoinen paniikkia hiukan lievempi tunne alkaa hiipiä vatsanpohjaan...
 
 
 
Olen niin innoissani minun ja pojan New Yorkin matkasta, että joudun rauhoittelemaan itseäni:)
 
 
 
Lähestyvä Joulu alkaa tuntua niin ihanalta! Nyt on jo lokakuu!
 
 
Rakkausperuna:)
 
 
Nähdään rakkaat, Jenny